IlmastoAreenan pääyhteistyökumppani Oatly on maailman suurin kaurajuomayritys, joka haluaa korjata rikkinäisen ruokajärjestelmän. ”Ihmiset eivät muuta ruokailutottumuksiaan ennen kuin heillä on herkullisia vaihtoehtoja, joihin siirtyä”, kestävyysasiantuntija Liisa Kolehmainen toteaa.
Liisa Kolehmainen vastaa Teams-puheluun kesäisestä Helsingistä. Alkamassa on Oatly Suomen uuden kestävyysasiantuntijan haastattelu. Lähes upouuden, sillä pestissään hän aloitti viime syyskuussa, ja kuten ammattinimikkeestä huomaa, Kolehmaisen työpöydällä ovat kaikki ne yrityksen asiat, jotka liittyvät Suomen markkinoihin. Kestävyysasiantuntijan tehtävänä on muun muassa rakentaa projekteja ja yhteistyökuvioita, joiden kautta Oatly voi toteuttaa kestävyysagendaansa myös paikallisella tasolla.
Taustaltaan Kolehmainen on kestävyystieteiden maisteri, eli omien sanojensa mukaan puoliksi luonnontieteilijä ja puoliksi yhteiskuntatieteilijä.
”Aina joskus tiivistän sen niin, että kestävyystieteet ovat tieteenala siitä, miten maailmaa muutetaan. Siinä mielessä ihan oikeissa duuneissa tällä koulutustaustalla.”
Oatlyssa Kolehmaista kiinnosti se, että kyseessä on yritys, jossa kestävyys on oikeasti liiketoiminnan ytimessä ja mukana ihan kaikessa mitä he tekevät.
”Toisaalta mua kiinnosti myös se tiedepohjaisuus. Oatlylla on tausta yliopistomaailmassa ja olemme todella tarkkoja siitä, että kaikki mitä me teemme pohjautuu tutkittuun tietoon.”
Kasvipohjaisuus pois outolinnun asemasta
Tuoreen kestävyysasiantuntijan arvot ja visio kestävästä ruokajärjestelmästä osuivat siis oivasti yhteen Oatlyn kanssa. Mutta mikä se visio oikeastaan on?
”Usein sanomme, että olemme olemassa, jotta ihmiset voivat syödä terveellisesti verottamatta kohtuuttomasti maapallon resursseja. Käytännössä se tarkoittaa, että haluamme johtaa muutosta kohti kasvipohjaisempaa ja kestävämpää ruokajärjestelmää.”
Kolehmainen huomauttaa, että tutkimusten valossa on varsin selvää, että ihmiskunnan nykyinen ruokajärjestelmä on rikki. Oatly haluaa olla osa ratkaisua ja tehdä kasvipohjaisen ruoan syömisestä normaalia, jolloin ihmisten on helppo tehdä kestävämpiä valintoja. Kasvipohjaisen ruoan tuotanto muun muassa vie vähemmän maa-alaa.
”Keskivertosuomalaisen ruokavalion päästöistä vähän alle kahdeksankymmentä prosenttia tulee eläinperäisistä tuotteista”, Kolehmainen huomauttaa.
Kolehmainen muistuttaa myös terveysnäkökulmasta; eläinperäiset tuotteet sisältävät runsaasti kovia rasvoja ja niukasti kuitua.
”Nämä kumpikin ovat asioita, joihin voi vaikuttaa siirtymällä kohti kasvipohjaisempaa ruokavaliota.”
Kolehmainen naurahtaa, kun kysyn, miten ihmeessä eläinperäisiin tuotteisiin tottuneet suomalaiset saadaan vaihtamaan esimerkiksi rakkaan kahvimaitonsa kaurajuomaan. Hänen mukaansa palaamme tässä takaisin normeihin. Siihen, mikä nähdään normaaliksi ja mikä vaihtoehdoksi:
”Kuitenkin aika pieni osa ihmisistä haluaa toimia luonnostaan normeja vastaan. Sen takia teemmekin todella paljon töitä, jotta se normi muuttuisi kasvipohjaiseksi, jolloin ihmisten on helpompi valita niitä tuotteita, eikä tarvitse jatkuvasti olla se outolintu.”
”Tämähän uhkaa kaikkea sitä, mitä pidän tärkeänä.”
Kolehmainen ei muista mitään tiettyä hetkeä, joka olisi toiminut hänelle varsinaisena ilmastoherätyksenä. Hän kertoo kuitenkin tulevansa hyvin luonnonläheisestä perheestä ja muistelee haastattelussa lapsuuden samoiluja metsässä ja liikuntahetkiä luonnon helmassa.
”Olikohan yläastetta, kun alettiin puhua ilmastonmuutoksesta, ja silloin ymmärsin, että tämähän uhkaa kaikkea sitä, mitä pidän tärkeänä. Siinä vaiheessa heräsi todella voimakas kiinnostus.”
Nykyinen työ onkin tuonut ilmastoasiat konkreettisesti osaksi arkea. Kolehmainen pyrkii jokapäiväisessä työssään osaltaan ratkaisemaan ilmastonmuutosta ja edistämään kestävyysmurrosta. Hän mainitseekin arkisena ilmastotekonaan juuri eritoten Oatlylla työskentelyn.
”Mielestäni elämme nyt sellaista aikaa, että vaikka arjen pienet teot ovat tosi arvokkaita, niin tarvitsemme ennen kaikkea systeemistä muutosta. Haluaisin nähdä, että ne arjen pienet teot voisivat olla vaikka poliitikkojen tai suuryritysten haastamista siihen, että ne joilla on valtaa muuttaa tätä järjestelmää löytäisivät rohkeutta niin tehdä.”
Ilmastonmuutos vaikuttaa myös ruoantuotantoon
Miten muuten ilmastokysymykset sitten vaikuttavat esimerkiksi Oatlyn tuotekehittelyyn ja toimintaan?
”Se luo kiireellisyyttä. Itse olen sitä mieltä, etteivät ihmiset muuta ruokailutottumuksiaan ennen kuin heillä on herkullisia vaihtoehtoja, joihin siirtyä. Sen takia meidän pitää nopeasti pystyä tarjoamaan niitä markkinoille, jotta ihmiset voivat muuttaa ruokavaliotaan mahdollisimman vaivattomasti.”
Kolehmaisen mukaan Oatly ottaa kestävyyden huomioon myös raaka-aineiden valinnoissa. Lisäksi yhtiö joutuu pohtimaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia tuotantoketjuissa ja raaka-aineiden saannissa.
”Kun sään ääri-ilmiöt tulevat yleistymään, niin tietysti meidänkin pitää olla varautuneita siihen, että kaikki raaka-aineet, joita käytämme, ovat saatavilla myös tulevaisuudessa. Kuitenkin tutkimusten mukaan ilmaston lämpeneminen uhkaa noin kolmasosaa maailman ruoantuotannosta, joten olisi aika naiivia ajatella, ettei se liittyisi millään tavalla myös meidän toimitusketjuihimme.”
Kolehmainen arvioi, että koronapandemia on omalta osaltaan avannut yhteiskunnan silmiä globaalien ruokajärjestelmien haavoittuvuuksille. Hän toteaakin, että ruokajärjestelmään tarvitaan lisää joustavuutta ja toimintakyvyn varmistamista.
IlmastoAreenassa keskustellaan ja herkutellaan
Oatly on tänä vuonna mukana IlmastoAreenassa pääyhteistyökumppanina. Kolehmainen kertoo olleensa itse todella innoissaan huomatessaan, että Oatly sopii hienosti tämän vuoden teemoihin ja että heillä on festarin kanssa paljon yhteistä.
Kolehmaisen mukaan festivaalissa yhdistyy moni asia, mitä ilmastokentälle on jo monia vuosia kaivattu, kuten dialogi, keskustelujen mahdollistaminen sekä kaikkien ihmisten tuominen yhteen ilmastokysymysten pariin.
”Ja sitten ratkaisukeskeisyys ja tietty optimistinen ote. Että ilmastonmuutos on ongelma, mikä me voidaan ratkaista yhdessä. Nämä ovat asioita, jotka toteutuvat myös meillä Oatlylla.”
Oatly näkyykin IlmastoAreenassa niin lavalla kuin IlmastoTorilla. Mukana tuodaan jopa oma jäätelöauto.
”Mun mielestä on aivan mahtavaa, että festarikansa pääsee maistelemaan meidän ihania jäätelöitä. Sen lisäksi odotamme tosi innolla keskusteluja ruoan ilmastovaikutuksista sekä ruokajärjestelmän läpinäkyvyydestä ja yritysten roolista siinä.”
Ja sitten ehkä se kaikista tärkein kysymys: Mikä Oatlyn valikoimasta maistuu kestävyysasiantuntijalle itselleen parhaiten?
”Ah, ihana kysymys, voisin puhua tästä vaikka tunteja! Varsinkin näin kesäaikaan mun lemppari on mansikkajäätelö, se on tosi mansikkainen ja raikas! Ja läpi vuoden suosikki on kyllä meidän turkkilainen gurtti”, Kolehmainen nauraa.
IlmastoAreena saapuu 20–21.8. Iin Huilingin puistoalueelle. Festivaali on kaikille avoin ja ilmainen! Lisää tapahtumasta osoitteessa ilmastoareena.fi/2021.