Ohjelma
IlmastoAreenan kahdella lavalla nähdään mielenkiintoisia keskusteluja ja runsaasti sivuohjelmaa, mukaan lukien viihdyttävät kulttuuriesitykset!
Vuoden 2021 festivaaliohjelma
Torstai 19.8 ohjelma
Selaa ohjelmaa aikajärjestyksessä valitsemalla Järjestys > Aika (nouseva)
Hiilijalanjälki, Vesistöt
Iijoki-foorumi
Alkaa:
13:00
Päättyy:
17:00
Paikka:
ILMATAR-LAVA
Tule kuulemaan Iijoen yhteistyöhankkeiden etenemisestä ja vaelluskalojen palauttamisesta Iijokeen!
13.00 – 15.00 Iijoen toimijat kertovat vaelluskalojen, veden laatua, virkistystä ja matkailua edistävien toimenpiteiden ja hankkeiden tilasta ja suunnitelmista.
15.00 – 15.30 Tauko, jonka aikana näytetään hanketoimijoiden videoita ja jolloin on mahdollisuus keskustella hanketoimijoiden kanssa.
15.30 – 17.00 Suuri suokeskustelu, jossa panelistit pohtivat mitä tehdä kun turvetuotantoa ajetaan alas, suuret tehdashankkeet lisäävät hakkuita ja hallitus penää toimia hiilensidonnan, vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Mitä tuhansien hehtaarien soiden ennallistamisella voidaan saavuttaa?
Paneelikeskustelun alustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen(videotervehdys). Paneelikeskustelussa mukana maakuntajohtaja Pauli Harju, metsäekologian professori Anne Tolvanen, BioLiito-hankkeen projektipäällikkö ja Suomen Hiilinielu -yhteismetsän perustaja Petri Luukkonen, turveyrittäjä Risto Kokko sekä Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava.
Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton, tervetuloa mukaan!
Iijoki-foorumin järjestää Iijoki-sopimus, jossa ukana ovat Iijoen vesistöalueen kunnat: Ii, Oulu, Pudasjärvi ja Taivalkoski sekä lisäksi PVO-Vesivoima Oy, Metsähallitus, Turvetuottajat (Vapo Oy ja Turveruukki Oy), ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus).
Tavoitteena on palauttaa vaelluskalojen luonnonkierto Iijokeen, parantaa veden laatua vesistö- ja valuma-aluekunnostuksin, piristää alueen elinkeinoelämää ja matkailua sekä lisätä virkistyskäyttöä ja asumisviihtyvyyttä.
13.00 – 15.00 Iijoen toimijat kertovat vaelluskalojen, veden laatua, virkistystä ja matkailua edistävien toimenpiteiden ja hankkeiden tilasta ja suunnitelmista.
15.00 – 15.30 Tauko, jonka aikana näytetään hanketoimijoiden videoita ja jolloin on mahdollisuus keskustella hanketoimijoiden kanssa.
15.30 – 17.00 Suuri suokeskustelu, jossa panelistit pohtivat mitä tehdä kun turvetuotantoa ajetaan alas, suuret tehdashankkeet lisäävät hakkuita ja hallitus penää toimia hiilensidonnan, vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Mitä tuhansien hehtaarien soiden ennallistamisella voidaan saavuttaa?
Paneelikeskustelun alustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen(videotervehdys). Paneelikeskustelussa mukana maakuntajohtaja Pauli Harju, metsäekologian professori Anne Tolvanen, BioLiito-hankkeen projektipäällikkö ja Suomen Hiilinielu -yhteismetsän perustaja Petri Luukkonen, turveyrittäjä Risto Kokko sekä Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava.
Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton, tervetuloa mukaan!
Iijoki-foorumin järjestää Iijoki-sopimus, jossa ukana ovat Iijoen vesistöalueen kunnat: Ii, Oulu, Pudasjärvi ja Taivalkoski sekä lisäksi PVO-Vesivoima Oy, Metsähallitus, Turvetuottajat (Vapo Oy ja Turveruukki Oy), ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus).
Tavoitteena on palauttaa vaelluskalojen luonnonkierto Iijokeen, parantaa veden laatua vesistö- ja valuma-aluekunnostuksin, piristää alueen elinkeinoelämää ja matkailua sekä lisätä virkistyskäyttöä ja asumisviihtyvyyttä.
Perjantai 20.8 ohjelma
Selaa ohjelmaa aikajärjestyksessä valitsemalla Järjestys > Aika (nouseva)
Iin ympäristöpalkinnonjako uudistuu ja kansallistuu. Mitä tämä tarkoittaa ja kuka voi saada palkinnon?
Hiilijalanjälki, Rakentaminen & energia
Hiilineutraali asumisen ja energian arkkitehtuuri
Alkaa:
16:00
Päättyy:
16:45
Paikka:
Ilmatar-lava
Tulevaisuuden asuminen perustuu kokonaisvaltaiseen hiilineutraaliuteen aina suunnittelusta toteutukseen asti. Tule kuulemaan, miten Muhos yhdessä Geologian tutkimuskeskus GTK:n ja Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) kanssa on suuntaamassa tavoitteeseen.
Tervetuloa keskustelemaan kanssamme myös IlmastoTorille!
Tervetuloa keskustelemaan kanssamme myös IlmastoTorille!
Ilmasto, Matkailu
Älyliikenne 2020: Liikkumisen älykkäät digitaaliset ratkaisut
Alkaa:
13:00
Päättyy:
13:45
Paikka:
Ilmatar-lava
Ilmatar-lavalla kuulet perjantaina 20.8 klo 13-13:45 miten älykkyyttä voi hyödyntää matkailuliikenteessä, kuulet yhteiskäyttöautokokeilusta Iissä, kimppakyytipilotista sekä vasta valmistuneen Ii-Oulu moottoritien ohjausjärjestelmistä.
Alkaa:
11:00
Päättyy:
15:00
Paikka:
Tapahtuu muualla
Ruustinnan kahavila perjantaina 20.8 klo 11-15 Pappilassa, muskarihetki kaikenikäisille klo 10.30.
Tervetuloa kahvittelemaan Yhteisvastuun hyväksi!
Paikka: Pappilantie 16
Tervetuloa kahvittelemaan Yhteisvastuun hyväksi!
Paikka: Pappilantie 16
Ilmasto, Taide ja kulttuuri
Rauhatäti: Sanataidetyöpaja
Tapahtuman osoite:: Iin Pääkirjasto, Puistotie 1
Rauhatädin kaikille avoimessa sanataidetyöpajassa lähestytään ilmastoteemoja rap-lyriikan ja runouden keinoin. Aiempaa kokemusta lyriikan kirjoittamisesta ei tarvita! Työpajassa edetään erilaisten harjoitusten avulla omien tekstien kirjoittamiseen.
Tekstit voivat tulla ulos rap-lyriikkana, spoken wordina tai vapaassa runomuodossa. Teksteissä käsitellään ilmastoaihetta osallistujan omista lähtökohdista, mutta työpajaan voi tulla myös ”tyhjin taskuin”, etsimään ja löytämään näkökulmia aiheen käsittelyyn. Työpajassa ei ole otsa rypyssä tekstin tuottaminen, vaan luvassa on naurua, ilonpitoa, kohtaamisia ja odottamattomia käänteitä!
Työpajaan on vapaa pääsy, mutta varmista paikkasi työpajassa ilmoittautumalla tämän linkin kautta:
Ilmoittautuminen työpajaan
Rauhatädin kaikille avoimessa sanataidetyöpajassa lähestytään ilmastoteemoja rap-lyriikan ja runouden keinoin. Aiempaa kokemusta lyriikan kirjoittamisesta ei tarvita! Työpajassa edetään erilaisten harjoitusten avulla omien tekstien kirjoittamiseen.
Tekstit voivat tulla ulos rap-lyriikkana, spoken wordina tai vapaassa runomuodossa. Teksteissä käsitellään ilmastoaihetta osallistujan omista lähtökohdista, mutta työpajaan voi tulla myös ”tyhjin taskuin”, etsimään ja löytämään näkökulmia aiheen käsittelyyn. Työpajassa ei ole otsa rypyssä tekstin tuottaminen, vaan luvassa on naurua, ilonpitoa, kohtaamisia ja odottamattomia käänteitä!
Työpajaan on vapaa pääsy, mutta varmista paikkasi työpajassa ilmoittautumalla tämän linkin kautta:
Ilmoittautuminen työpajaan
Taide ja kulttuuri
Jaakko Autio: Piste Iin päälle
Alkaa:
09:00
Päättyy:
21:00
Paikka:
Tapahtuu muualla
Tapahtuman osoite: KulttuuriKauppila, Kauppilantie 15, Ii
Taidekeskus KulttuuriKauppilan heinäkuun residenssivieras Jaakko Autio on helsinkiläinen äänitaiteilija ja äänisuunnittelija. Autio on lähtöisin Ylivieskasta, mutta vietti lapsuudessaan myös useita vuosia Senegalissa. Senegalissa vietetty aika on jättänyt jäljen ja on läsnä Aution tavassa hahmottaa todellisuutta ja luoda taidetta. Autio kuvaakin perimmäisen kotimaansa olevan nimenomaan musiikki.
Autio on työskennellyt äänisuunnittelijana niin useissa laitosteattereissa, kuin myös taiteen vapaalla kentällä yhteistyössä esimerkiksi tanssiteattereiden kanssa. Autio toimii myös koollekutsujana suurissa ääni-installaatioissa, joita hän on tuottanut erilaisten yhteisöjen, kuten esimerkiksi kuorojen kanssa. Autio tutkii usein töissään erityisesti ihmisen suhdetta toiseen. Toiseus voi ottaa useita eri muotoja, ja voi tarkoittaa esimerkiksi toista ihmistä, toista aikaa tai maailmaa. Autiota kiehtoo toiseutta kohti meneminen ja vieraan rajapinnan äärellä viipyily. Kun tuttu ja vieras hankautuvat toisiaan vasten, syntyy uutta kokemuksellista tietoa siitä, keitä me olemme ja miltä elämä tuntuu.
Residenssivierailunsa aikana Iissä Autio on työstänyt KulttuuriKauppilaan monikanavaista ulkotilaan sijoittuvaa ääni-installaatiota.
Taidekeskus KulttuuriKauppilan heinäkuun residenssivieras Jaakko Autio on helsinkiläinen äänitaiteilija ja äänisuunnittelija. Autio on lähtöisin Ylivieskasta, mutta vietti lapsuudessaan myös useita vuosia Senegalissa. Senegalissa vietetty aika on jättänyt jäljen ja on läsnä Aution tavassa hahmottaa todellisuutta ja luoda taidetta. Autio kuvaakin perimmäisen kotimaansa olevan nimenomaan musiikki.
Autio on työskennellyt äänisuunnittelijana niin useissa laitosteattereissa, kuin myös taiteen vapaalla kentällä yhteistyössä esimerkiksi tanssiteattereiden kanssa. Autio toimii myös koollekutsujana suurissa ääni-installaatioissa, joita hän on tuottanut erilaisten yhteisöjen, kuten esimerkiksi kuorojen kanssa. Autio tutkii usein töissään erityisesti ihmisen suhdetta toiseen. Toiseus voi ottaa useita eri muotoja, ja voi tarkoittaa esimerkiksi toista ihmistä, toista aikaa tai maailmaa. Autiota kiehtoo toiseutta kohti meneminen ja vieraan rajapinnan äärellä viipyily. Kun tuttu ja vieras hankautuvat toisiaan vasten, syntyy uutta kokemuksellista tietoa siitä, keitä me olemme ja miltä elämä tuntuu.
Residenssivierailunsa aikana Iissä Autio on työstänyt KulttuuriKauppilaan monikanavaista ulkotilaan sijoittuvaa ääni-installaatiota.
Taide ja kulttuuri
Sallamari Rantala: Spiraalien välissä tulipaikka -näyttely
Alkaa:
12:00
Päättyy:
17:00
Paikka:
Tapahtuu muualla
Tapahtuman osoite: KulttuuriKauppila, Kauppilantie 15, Ii
KulttuuriKauppilan elokuun residenssitaiteilijan, kuvataiteilija Sallamari Rantalan näyttely.
www.sallamarirantala.com
Näyttely avoinna 19.8.–28.8. ti–pe klo 12–17, la klo 11–16
KulttuuriKauppilan elokuun residenssitaiteilijan, kuvataiteilija Sallamari Rantalan näyttely.
www.sallamarirantala.com
Näyttely avoinna 19.8.–28.8. ti–pe klo 12–17, la klo 11–16
Ilmasto, Talous, Vesistöt
CircLab -demonstraatioympäristön avoimet avajaiset
Alkaa:
10:00
Päättyy:
12:00
Paikka:
Tapahtuu muualla
Tapahtuman osoite: Iin Micropolis Oy, Piisilta 1, 91100, Ii
Järjestämme Iin Micropoliksen tiloissa sijaitsevan CircLab-demonstraatioympäristön avajais- ja verkostoitumistilaisuuden perjantaina 20.8. kello 10–12.
CircLabissa kehitetään kierrätykseen käytettävää teknologiaa tuottamalla teollisuuden sivuvirroista muun muassa ravinnerikkaita nestemäisiä lannoitteita mikrolevän ja puhtaan ruoan tuotantoon. Uusista kiertotalousratkaisuista hyötyvät niin yritykset, kunnat kuin yhteisötkin.
Tervetuloa kaikki kiertotaloudesta, ravinteiden kierrosta ja niihin liittyvästä verkostoitumisesta kiinnostuneet!
Lisätiedot: micropolis.fi/circlab
Järjestämme Iin Micropoliksen tiloissa sijaitsevan CircLab-demonstraatioympäristön avajais- ja verkostoitumistilaisuuden perjantaina 20.8. kello 10–12.
CircLabissa kehitetään kierrätykseen käytettävää teknologiaa tuottamalla teollisuuden sivuvirroista muun muassa ravinnerikkaita nestemäisiä lannoitteita mikrolevän ja puhtaan ruoan tuotantoon. Uusista kiertotalousratkaisuista hyötyvät niin yritykset, kunnat kuin yhteisötkin.
Tervetuloa kaikki kiertotaloudesta, ravinteiden kierrosta ja niihin liittyvästä verkostoitumisesta kiinnostuneet!
Lisätiedot: micropolis.fi/circlab
Hiilijalanjälki, Ruoka
ProAgria Oulu: Ilmastoviisas alkutuotanto
Alkaa:
17:00
Päättyy:
17:30
Paikka:
Ilmatar-lava
Miten viljelijä voi sitoa hiiltä pellollaan? Miten järvien rehevöitymistä voidaan hillitä? Miten ruokavalinnoilla voi vaikuttaa ilmaston hyvinvointiin?
Paneelikeskustelussa ProAgria Oulun, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja Oulun Kalatalouskeskuksen asiantuntijat tuovat esiin eri näkökulmia kasvintuotannon, kotieläintuotannon sekä muun alkutuotannon ja vesienhoidon ilmastoviisaista ratkaisuista.
Panelistit julkaistaan pian!
Paneelikeskustelussa ProAgria Oulun, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja Oulun Kalatalouskeskuksen asiantuntijat tuovat esiin eri näkökulmia kasvintuotannon, kotieläintuotannon sekä muun alkutuotannon ja vesienhoidon ilmastoviisaista ratkaisuista.
Panelistit julkaistaan pian!
Ilmasto, Taide ja kulttuuri
Oulu Sinfonian jousiorkesterin Myrskyvaroitus -konsertti
Perjantai 20.8.2021 klo 19.30
Iin kirkko
MYRSKYVAROITUS – STORM WARNING
Oulu Sinfonian jousiorkesteri
Johanna Almark kapellimestari, laulu
Henry Purcell/trad. (sov. J. Almark): Rondeau oopperasta
Abdelazer – Uljas polska från Vårdö – Rondeau
Antonio Vivaldi: ”Tra le follie diverse...Siam navi all’ondealgenti” resitatiivi ja aaria oopperasta L’Olimpiade
Johanna Almark: Myrskyvaroitus jousiorkesterille
Edvard Grieg: Holbergin ajoilta, op. 40
Oulu Sinfonia vierailee IlmastoAreenan ilmastofestivaalilla Iissä, joka on noussut yhdeksi Suomen merkittävimmistä ilmastokeskuksista. Jousiorkesterin Myrskyvaroitus-konsertin ohjelmiston Iin kirkkoon on koonnut useita ilmastoaiheisia konsertteja suunnitellut Johanna Almark, joka toimii myös konsertin kapellimestarina ja laulusolistina.
Konsertin kesto noin 60 minuuttia, ei väliaikaa. Vapaa pääsy.
HUOM! Terveysturvallisuuden vuoksi kirkon kapasiteetista on käytössä vain puolet, eli joka toinen penkkirivi. Vapaita paikkoja on 250. Pyydämme käyttämään kasvomaskia.
Oulu Symphony Orchestra’s strings
Johanna Almark conductor, vocals
Henry Purcell/trad. (arr. J. Almark): Rondeau from the opera Abdelazer – Uljas polska från Vårdö – Rondeau
Antonio Vivaldi: Tra le follie diverse…Siam navi all’onde algenti. Recitative and Aria from the opera L’Olimpiade
Johanna Almark: Myrskyvaroitus (Storm Warning) For A String Orchestra
Edvard Grieg: From Holberg’s Time, Op. 40
Oulu Symphony pays a visit to the Climate Arena festival in Ii, which has become one of Finland’s most important climate centers. The Storm Warning concert in Ii church, presented by Oulu Sinfonia strings, is programmed by Johanna Almark, who also serves as conductor and vocal soloist of this concert.
Duration about 60 minutes. No intermission.
Free entry.
Iin kirkko
MYRSKYVAROITUS – STORM WARNING
Oulu Sinfonian jousiorkesteri
Johanna Almark kapellimestari, laulu
Henry Purcell/trad. (sov. J. Almark): Rondeau oopperasta
Abdelazer – Uljas polska från Vårdö – Rondeau
Antonio Vivaldi: ”Tra le follie diverse...Siam navi all’ondealgenti” resitatiivi ja aaria oopperasta L’Olimpiade
Johanna Almark: Myrskyvaroitus jousiorkesterille
Edvard Grieg: Holbergin ajoilta, op. 40
Oulu Sinfonia vierailee IlmastoAreenan ilmastofestivaalilla Iissä, joka on noussut yhdeksi Suomen merkittävimmistä ilmastokeskuksista. Jousiorkesterin Myrskyvaroitus-konsertin ohjelmiston Iin kirkkoon on koonnut useita ilmastoaiheisia konsertteja suunnitellut Johanna Almark, joka toimii myös konsertin kapellimestarina ja laulusolistina.
Konsertin kesto noin 60 minuuttia, ei väliaikaa. Vapaa pääsy.
HUOM! Terveysturvallisuuden vuoksi kirkon kapasiteetista on käytössä vain puolet, eli joka toinen penkkirivi. Vapaita paikkoja on 250. Pyydämme käyttämään kasvomaskia.
Oulu Symphony Orchestra’s strings
Johanna Almark conductor, vocals
Henry Purcell/trad. (arr. J. Almark): Rondeau from the opera Abdelazer – Uljas polska från Vårdö – Rondeau
Antonio Vivaldi: Tra le follie diverse…Siam navi all’onde algenti. Recitative and Aria from the opera L’Olimpiade
Johanna Almark: Myrskyvaroitus (Storm Warning) For A String Orchestra
Edvard Grieg: From Holberg’s Time, Op. 40
Oulu Symphony pays a visit to the Climate Arena festival in Ii, which has become one of Finland’s most important climate centers. The Storm Warning concert in Ii church, presented by Oulu Sinfonia strings, is programmed by Johanna Almark, who also serves as conductor and vocal soloist of this concert.
Duration about 60 minutes. No intermission.
Free entry.
Alkaa:
15:00
Päättyy:
15:45
Paikka:
Ilmatar-lava
Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan, miten teknologialla voidaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen!
”Oulun yliopiston ja teknillisen tiedekunnan esittely”, Professori Riitta Keiski, teknillisen tiedekunnan dekaani, Oulun yliopisto
”Liikkuminen ja matkustaminen, -vaikutuksia ja ratkaisuja ilmastonmuutokseen” Väylä- ja liikennetekniikan professori Pekka Leviäkangas, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkimusyksikkö, teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto
”Asuminen ja rakentaminen, -vaikutuksia ja ratkaisuja ilmastonmuutokseen” Rakennesuunnittelun ja teknillisen mekaniikan professori Antti Niemi, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkimusyksikkö, teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto
”Ruoka ja elintarviketeollisuus, -vaikutuksia ja ratkaisuja ilmastonmuutokseen” Väitöskirjatutkija, DI, Hanna Valkama, Ympäristö- ja kemiantekniikan tutkimusyksikkö, teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto
Meidät tavoittaa myös ständiltä - Tervetuloa keskustelemaan!
”Oulun yliopiston ja teknillisen tiedekunnan esittely”, Professori Riitta Keiski, teknillisen tiedekunnan dekaani, Oulun yliopisto
”Liikkuminen ja matkustaminen, -vaikutuksia ja ratkaisuja ilmastonmuutokseen” Väylä- ja liikennetekniikan professori Pekka Leviäkangas, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkimusyksikkö, teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto
”Asuminen ja rakentaminen, -vaikutuksia ja ratkaisuja ilmastonmuutokseen” Rakennesuunnittelun ja teknillisen mekaniikan professori Antti Niemi, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkimusyksikkö, teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto
”Ruoka ja elintarviketeollisuus, -vaikutuksia ja ratkaisuja ilmastonmuutokseen” Väitöskirjatutkija, DI, Hanna Valkama, Ympäristö- ja kemiantekniikan tutkimusyksikkö, teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto
Meidät tavoittaa myös ständiltä - Tervetuloa keskustelemaan!
Kuluttaminen, Ruoka
Luke: Mikrobit, mikrobiomit ja kestävä ruoantuotanto
Alkaa:
14:00
Päättyy:
14:45
Paikka:
Ilmatar-lava
Moderaattori:
Puhujat:
Mikrobit ja mikrobiomit liittyvät kiinteästi ruokaketjuun. Mikrobeilla voidaan edistää kestävää ruuantuotantoa ja ratkoa mm. ilmastonmuutoksen aiheuttamia ruoantuotannon ja ruokavalioiden haasteita.
Ruokaketju alkaa maaperästä. Hyvinvoiva peltomaa sisältää monimuotoisen joukon mikrobeja. Ne pitävät huolta maaperän ilmavasta mururakenteesta, varmistavat kasvien ravinteiden saatavuuden ja torjuvat taudinaiheuttajien leviämistä. Maaperän mikrobit muodostavat maahan pysyvän hiilen varastoa, ja siksi peltojen mikrobisto on tärkeä ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Mikrobeilla on tulevaisuudessa merkittävä rooli terveellisten ruokatuotteiden valmistuksessa. Fermentointi, eli mikrobeilla aikaansaatu käymisprosessi, on perinteinen tapa valmistaa elintarvikkeita, ja se on myös trendikäs tutkimussuunta.
Myös eläinten rehunkäyttökyky ja rehu liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään. Nautojen pötsin mikrobien avulla nurmirehu muuttuu ravitseviksi elintarvikkeiksi kuten maidoksi ja lihaksi. Nurmi muodostaa merkittävän osan Suomessa vuosittain kerätystä sadosta, ja sitä viljellään alueilla, joissa muu viljely on kannattamatonta. Nurmirehun säilyvyydessä mikrobeilla on tärkeä rooli.
Ruokaketju alkaa maaperästä. Hyvinvoiva peltomaa sisältää monimuotoisen joukon mikrobeja. Ne pitävät huolta maaperän ilmavasta mururakenteesta, varmistavat kasvien ravinteiden saatavuuden ja torjuvat taudinaiheuttajien leviämistä. Maaperän mikrobit muodostavat maahan pysyvän hiilen varastoa, ja siksi peltojen mikrobisto on tärkeä ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Mikrobeilla on tulevaisuudessa merkittävä rooli terveellisten ruokatuotteiden valmistuksessa. Fermentointi, eli mikrobeilla aikaansaatu käymisprosessi, on perinteinen tapa valmistaa elintarvikkeita, ja se on myös trendikäs tutkimussuunta.
Myös eläinten rehunkäyttökyky ja rehu liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään. Nautojen pötsin mikrobien avulla nurmirehu muuttuu ravitseviksi elintarvikkeiksi kuten maidoksi ja lihaksi. Nurmi muodostaa merkittävän osan Suomessa vuosittain kerätystä sadosta, ja sitä viljellään alueilla, joissa muu viljely on kannattamatonta. Nurmirehun säilyvyydessä mikrobeilla on tärkeä rooli.
Ilmasto, Taide ja kulttuuri
Avajaiset: Nuorten ääni kuuluviin!
Alkaa:
12:00
Päättyy:
12:30
Paikka:
Päälava
IlmastoAreena pärähtää käyntiin! Iin ja Mikkelin nuoret tuovat avajaisterveisensä IlmastoAreenan päälavalle!
Tuntuuko ilmastonmuutos liian isolta palalta purtavaksi? Koetko voimattomuuden tunnetta, etkö tiedä mihin tarttua?
Toimitusjohtaja, työelämäprofessori, tietokirjailija ja merimeloja Pauli Aalto-Setälä kertoo, miten ilmastotyöhön tartutaan innolla ja pelotta – ja jos ei innosta, miten innostua silti. Ja kuinka saisi koko organisaation mukaan työskentelemään yhteistä päämäärää kohti.
Hämeenkyrö valittiin vuonna 2019 IlmastoAreenan kummikunnaksi. Nyt on aika katsoa, miten vastaanotettu haaste päästöjen vähentämisestä on onnistunut. Lavalla mm. Hämeenkyrön kunnanjohtaja Antero Alenius, elinympäristöjohtaja Ritva Asula-Myllynen ja sivistysjohtaja Kimmo Levänen.
Alkaa:
12:30
Päättyy:
13:45
Paikka:
Päälava
Moderaattori:
Miten Suomi saataisiin nousemaan vihreän teollisuuden ja talouden kärkimaaksi? Paljon on jo tehty, mutta katse täytyy pitää tulevaisuudessa. Talouden rinnalla kulkevat yhä tiukemmin myös kestävyyden ja luonnon monimuotoisuuden arvot. Ne pitäisi vain saada jotenkin sovitettua yhteen.
Millaisia innovaatioita tarvitsemme Suomeen? Entä millaisia muutoksia tuovat EU:n tukipaketit tai suunnitteilla oleva taksonomiamalli, joka seuraa talouden lisäksi yritysten ekologista kestävyyttä?
Panelistit pohtivat, ratkeavatko ongelmat rahaa syytämällä vai miten Suomeen saataisiin pitkäaikaisia investointeja.
Millaisia innovaatioita tarvitsemme Suomeen? Entä millaisia muutoksia tuovat EU:n tukipaketit tai suunnitteilla oleva taksonomiamalli, joka seuraa talouden lisäksi yritysten ekologista kestävyyttä?
Panelistit pohtivat, ratkeavatko ongelmat rahaa syytämällä vai miten Suomeen saataisiin pitkäaikaisia investointeja.
Rakentaminen & energia
Mitä polttamisen jälkeen? Energiateollisuuden uudet tuulet
Alkaa:
14:15
Päättyy:
15:30
Paikka:
Päälava
Moderaattori:
Rakennusten osuus EU:n energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia ja energiankulutuksen kasvihuonepäästöistä 36 prosenttia. Jopa 90 % asumisen hiilidioksidipäästöistä syntyy asumisen aikana.
Mitä teemme turpeen jälkeen – tuotetaanko kaikki tarvitsemamme energia jatkossa vetyteknologialla, pienydinvoimaloilla tai geotermisellä lämmöllä? Löytyykö alan seuraava iso askel energian varastoinnista ja purkamisesta?
Mietimme myös, kenen kuuluu maksaa energiaremonttien viulut. Voisivatko kansalaiset toimia uusien energiajärjestelmien tuottajina, varastoijina ja jopa myyjinä?
Mitä teemme turpeen jälkeen – tuotetaanko kaikki tarvitsemamme energia jatkossa vetyteknologialla, pienydinvoimaloilla tai geotermisellä lämmöllä? Löytyykö alan seuraava iso askel energian varastoinnista ja purkamisesta?
Mietimme myös, kenen kuuluu maksaa energiaremonttien viulut. Voisivatko kansalaiset toimia uusien energiajärjestelmien tuottajina, varastoijina ja jopa myyjinä?
Hiilijalanjälki, Ilmasto, Talous
Puoluejohdon tentti: Vihreät työpaikat ja kasvu
Alkaa:
17:30
Päättyy:
19:00
Paikka:
Päälava
Moderaattori:
Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuonna 2035. Tässä on nähty paljon haittoja taloudelle, mutta voisiko vihreä teknologia luoda kasvua Suomeen? Puoluejohtajat pääsevät kertomaan, miten hiilineutraaliudesta otetaan taloushyödyt irti. Mistä töitä ihmisille, joiden elinkeinot hiipuvat? Ovatko uusiutuvat energialähteet ja vihreät innovaatiot Suomen seuraava Nokia?
Hiilijalanjälki, Rakentaminen & energia
Kunnat hiilineutraalin rakentamisen edelläkävijöinä – Case Ii: Alarannan Joutsenmerkitty koulu
Pitäisikö kuntien olla entistä rohkeammin suunnannäyttäjiä rakennusalan innovaatioissa? Kuule, miten energiatehokkuus ja vähähiilisyys toteutuvat rakennuksen koko elinkaaren aikana. Tarkastelussa Joutsenmerkin saanut Alarannan koulu Iissä.
Lauantai 21.8 ohjelma
Selaa ohjelmaa aikajärjestyksessä valitsemalla Järjestys > Aika (nouseva)
Hiilijalanjälki, Ilmasto
Iin kunnan ympäristöpalkinto
Alkaa:
12:30
Päättyy:
12:45
Paikka:
Päälava
Iin kunnan ympäristöpalkinnon jakotilaisuus. Palkinnon jakaa viime vuoden voittaja Anita Sievänen.
Hiilijalanjälki, Ruoka
Oatly: Valta, vastuu ja ruoka-alan läpinäkyvyys
Alkaa:
15:00
Päättyy:
15:45
Paikka:
ILMATAR-LAVA
Moderaattori:
Jotta kuluttajilla on mahdollisuus vaikuttaa ruokavalionsa hiilijalanjälkeen, tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä. Millaisia ratkaisuja on jo nyt olemassa? Mitä keinoja läpinäkyvyyden lisäämiseksi on? Kenellä on valta ja vastuu muuttaa tilannetta? Kenen pitäisi seuraavaksi tehdä, ja mitä?
br> Keskustelua moderoimassa Renaz Ebrahimi
panelisteina aiheesta keskustelemassa: Juha-Matti Katajajuuri, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Lauri Reuter, Sijoitusjohtaja, Nordic FoodTech VC
Liisa Kolehmainen, Kestävyysasiantuntija, Oatly
Senja Forsman, Vastuullisuuspäällikkö, SOK/S-ryhmä
See you soon at Ii!
br> Keskustelua moderoimassa Renaz Ebrahimi
panelisteina aiheesta keskustelemassa: Juha-Matti Katajajuuri, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Lauri Reuter, Sijoitusjohtaja, Nordic FoodTech VC
Liisa Kolehmainen, Kestävyysasiantuntija, Oatly
Senja Forsman, Vastuullisuuspäällikkö, SOK/S-ryhmä
See you soon at Ii!
Kuluttaminen, Ruoka
Kuluttajana kohti 1,5 asteen elämäntapaa
Alkaa:
14:00
Päättyy:
14:45
Paikka:
Ilmatar-lava
Moderaattori:
Pohjois-Pohjanmaan Kuluttajat ry ja Kuluttajaliiton Hävikkifoorumi järjestävät osana Ilmastoareenaa paneelikeskustelun kestävästä kuluttamisesta ja ruokahävikin vähentämisestä. Kuinka lähellä kukin panelisti on 1,5 asteen elämäntapaa ja mitä vaatisi sen saavuttaminen? Paneelissa kuullaan omakohtaisia kokemuksia kestävistä elämäntavoista ja keskustellaan keinoista, joilla ruohonjuuritason toimijoita ja alueellisia tahoja voitaisiin aktivoida mukaan toimintaan ilmaston puolesta.
Hiilijalanjälki, Ilmasto
Ympäristötunteiden äärellä -työpaja IlmastoAreenassa
Tapahtuman osoite: Iin pääkirjasto, Puistotie 1
Ilmastonmuutos, ympäristöuhat ja lajikato, saastuminen, pandemiat, lähiluonnon tuhoutuminen...
Nykytilanteen hälyttävät faktat ja tulevaisuuden epävarmuus herättävät monenlaisia tunteita ja ajatuksia. Ilmasto- ja ympäristöteot usein auttavat niiden käsittelyssä, mutta vain pelkästään toimintaan keskittymällä saatamme uupua tai kyynistyä. Tunteet voivat olla toiminnan moottoreita tai jarruja, joten miten omat ja muiden ympäristötunteet pitäisi kohdata, ja miten palautua?
Tässä IlmastoAreenan tapahtumiin lukeutuvassa työpajassa tarjotaan tutkittua tietoa ympäristöön liittyvistä tunteista ja ajatuksista sekä keinoja niiden kohtaamiseen ja käsittelyyn. Lisäksi pohditaan toiminnan ja tunteiden käsittelyn välistä suhdetta. Työpaja tarjoaa mahdollisuuden pohtia omaa suhtautumista ilmasto- ja ympäristökriisiin sekä tulevaisuuteen. Vertaistuen, keskustelun ja vinkkien jakamisen avulla tuetaan selviytymistä haastavassa tilanteessa. Työpaja soveltuu kaikille, jotka haluavat vahvistaa omaa hyvinvointiaan ja ympäristötunteiden käsittelytaitoja. Tilaisuuden ohjaa Tunne ry:n toiminnanjohtaja Taneli Saari.
Työpajaan mahtuu noin 15 henkilöä. Varaa paikkasi ilmoittautumalla mukaan tästä: https://forms.gle/1PfPcSLT6P8rdKjN9.
Ilmastonmuutos, ympäristöuhat ja lajikato, saastuminen, pandemiat, lähiluonnon tuhoutuminen...
Nykytilanteen hälyttävät faktat ja tulevaisuuden epävarmuus herättävät monenlaisia tunteita ja ajatuksia. Ilmasto- ja ympäristöteot usein auttavat niiden käsittelyssä, mutta vain pelkästään toimintaan keskittymällä saatamme uupua tai kyynistyä. Tunteet voivat olla toiminnan moottoreita tai jarruja, joten miten omat ja muiden ympäristötunteet pitäisi kohdata, ja miten palautua?
Tässä IlmastoAreenan tapahtumiin lukeutuvassa työpajassa tarjotaan tutkittua tietoa ympäristöön liittyvistä tunteista ja ajatuksista sekä keinoja niiden kohtaamiseen ja käsittelyyn. Lisäksi pohditaan toiminnan ja tunteiden käsittelyn välistä suhdetta. Työpaja tarjoaa mahdollisuuden pohtia omaa suhtautumista ilmasto- ja ympäristökriisiin sekä tulevaisuuteen. Vertaistuen, keskustelun ja vinkkien jakamisen avulla tuetaan selviytymistä haastavassa tilanteessa. Työpaja soveltuu kaikille, jotka haluavat vahvistaa omaa hyvinvointiaan ja ympäristötunteiden käsittelytaitoja. Tilaisuuden ohjaa Tunne ry:n toiminnanjohtaja Taneli Saari.
Työpajaan mahtuu noin 15 henkilöä. Varaa paikkasi ilmoittautumalla mukaan tästä: https://forms.gle/1PfPcSLT6P8rdKjN9.
Ilmasto, Taide ja kulttuuri
Artistit ilmaston puolesta – haastattelussa Evelina
Noustuaan suomen kirkkaimpien artistien tähtikartalle vuonna 2018, Evelina koki ilmastoherätyksen ja alkoi pohtimaan miksi mitään ei tapahdu, vaikka kriisi on käsillä? Tule kuulemaan, miten Evelina tarttui ilmastonmuutokseen ja miten Sahara-biisi sai alkunsa.
Taide ja kulttuuri
Iin kunta: Opastettu kävelykierros Iin Wanhaan Haminaan
Alkaa:
14:00
Päättyy:
15:30
Paikka:
Tapahtuu muualla
Opastettu kävelykierros Iin Wanhaan Haminaan
700 vuotensa aikana Iin Wanha Hamina on muuttunut Perämeren vilkkaimmasta kauppasatamasta somaksi puukaupungiksi ja kesätapahtumien näyttämöksi. Kahden pääkadun eli Ylä- ja Alakatujen varrella voit aistia haminalaisten entisajan elämää ja yhteisöllisyyttä. Taloista vanhimmat ovat peräisin 1800-luvun alusta ja ajan tavan mukaisesti ne on rakennettu lähes kiinni toisiinsa.
Iin kunta tarjoaa IlmastoAreenan vierailijoille maksuttoman opastetun kävelykierroksen (kesto noin 1,5h) lauantaina 21.8. klo 14. Lähtö Iin kunnan teltalta IlmastoTorilta. Tule paikalle viimeistään noin 10 min ennen.
700 vuotensa aikana Iin Wanha Hamina on muuttunut Perämeren vilkkaimmasta kauppasatamasta somaksi puukaupungiksi ja kesätapahtumien näyttämöksi. Kahden pääkadun eli Ylä- ja Alakatujen varrella voit aistia haminalaisten entisajan elämää ja yhteisöllisyyttä. Taloista vanhimmat ovat peräisin 1800-luvun alusta ja ajan tavan mukaisesti ne on rakennettu lähes kiinni toisiinsa.
Iin kunta tarjoaa IlmastoAreenan vierailijoille maksuttoman opastetun kävelykierroksen (kesto noin 1,5h) lauantaina 21.8. klo 14. Lähtö Iin kunnan teltalta IlmastoTorilta. Tule paikalle viimeistään noin 10 min ennen.
Ilmasto, Matkailu
Veikka Gustafsson: Ilmastonmuutos maailmanmatkaajan silmin
Vuorikiipeilijä ja maailmanmatkaaja Veikka Gustafsson on todistanut omin silmin ilmastonmuutoksen vaikutuksia kaikilla maailman mantereilla. Puheenvuorossaan Veikka kertoo, miten hän on lähes kolmenkymmenen vuoden ajan seurannut ilmastonmuutoksen etenemistä omilla retkillään ja nähnyt, mitä se on aiheuttanut paikalliselle luonnolle ja ihmisille. Gustafsson sanoo, että kehittyneiden maiden tulisi puolustaa luonnon monimuotoisuutta ja ympäristön kunnioittamista kaikkialla maailmassa – esimerkkiä näyttämällä.
Taide ja kulttuuri
Iin kansalaisopisto ja taidekoulu: Yhteinen maailmamme -konsertti
Alkaa:
14:15
Päättyy:
15:00
Paikka:
Tapahtuu muualla
Tapahtuman osoite: Nätteporin auditorio, Puistotie 1
Yhteinen maailmamme -konsertissa esiintyy Iin kansalaisopiston ja taidekoulun musiikin oppilaita ja opettajia. Tervetuloa kuuntelemaan!
Yhteinen maailmamme -konsertissa esiintyy Iin kansalaisopiston ja taidekoulun musiikin oppilaita ja opettajia. Tervetuloa kuuntelemaan!
Taide ja kulttuuri
Kirjailijatapaaminen: Emmi Itäranta
Tapahtuman osoite: Iin pääkirjasto, Puistotie 1
Kirjailija Emmi Itäranta kertoo työstään ja tuotannostaan, ilmastoasioita unohtamatta. Myös yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä. Haastattelijana kirjastonjohtaja Minna Halonen.
Kirjailija Emmi Itäranta kertoo työstään ja tuotannostaan, ilmastoasioita unohtamatta. Myös yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä. Haastattelijana kirjastonjohtaja Minna Halonen.
Taide ja kulttuuri
Jaakko Autio: Piste Iin päälle
Alkaa:
09:00
Päättyy:
21:00
Paikka:
Tapahtuu muualla
Tapahtuman osoite: KulttuuriKauppila, Kauppilantie 15, Ii
Taidekeskus KulttuuriKauppilan heinäkuun residenssivieras Jaakko Autio on helsinkiläinen äänitaiteilija ja äänisuunnittelija. Autio on lähtöisin Ylivieskasta, mutta vietti lapsuudessaan myös useita vuosia Senegalissa. Senegalissa vietetty aika on jättänyt jäljen ja on läsnä Aution tavassa hahmottaa todellisuutta ja luoda taidetta. Autio kuvaakin perimmäisen kotimaansa olevan nimenomaan musiikki.
Autio on työskennellyt äänisuunnittelijana niin useissa laitosteattereissa, kuin myös taiteen vapaalla kentällä yhteistyössä esimerkiksi tanssiteattereiden kanssa. Autio toimii myös koollekutsujana suurissa ääni-installaatioissa, joita hän on tuottanut erilaisten yhteisöjen, kuten esimerkiksi kuorojen kanssa. Autio tutkii usein töissään erityisesti ihmisen suhdetta toiseen. Toiseus voi ottaa useita eri muotoja, ja voi tarkoittaa esimerkiksi toista ihmistä, toista aikaa tai maailmaa. Autiota kiehtoo toiseutta kohti meneminen ja vieraan rajapinnan äärellä viipyily. Kun tuttu ja vieras hankautuvat toisiaan vasten, syntyy uutta kokemuksellista tietoa siitä, keitä me olemme ja miltä elämä tuntuu.
Residenssivierailunsa aikana Iissä Autio on työstänyt KulttuuriKauppilaan monikanavaista ulkotilaan sijoittuvaa ääni-installaatiota.
Taidekeskus KulttuuriKauppilan heinäkuun residenssivieras Jaakko Autio on helsinkiläinen äänitaiteilija ja äänisuunnittelija. Autio on lähtöisin Ylivieskasta, mutta vietti lapsuudessaan myös useita vuosia Senegalissa. Senegalissa vietetty aika on jättänyt jäljen ja on läsnä Aution tavassa hahmottaa todellisuutta ja luoda taidetta. Autio kuvaakin perimmäisen kotimaansa olevan nimenomaan musiikki.
Autio on työskennellyt äänisuunnittelijana niin useissa laitosteattereissa, kuin myös taiteen vapaalla kentällä yhteistyössä esimerkiksi tanssiteattereiden kanssa. Autio toimii myös koollekutsujana suurissa ääni-installaatioissa, joita hän on tuottanut erilaisten yhteisöjen, kuten esimerkiksi kuorojen kanssa. Autio tutkii usein töissään erityisesti ihmisen suhdetta toiseen. Toiseus voi ottaa useita eri muotoja, ja voi tarkoittaa esimerkiksi toista ihmistä, toista aikaa tai maailmaa. Autiota kiehtoo toiseutta kohti meneminen ja vieraan rajapinnan äärellä viipyily. Kun tuttu ja vieras hankautuvat toisiaan vasten, syntyy uutta kokemuksellista tietoa siitä, keitä me olemme ja miltä elämä tuntuu.
Residenssivierailunsa aikana Iissä Autio on työstänyt KulttuuriKauppilaan monikanavaista ulkotilaan sijoittuvaa ääni-installaatiota.
Taide ja kulttuuri
Sallamari Rantala: Spiraalien välissä tulipaikka -näyttely
Alkaa:
11:00
Päättyy:
16:00
Paikka:
Tapahtuu muualla
Tapahtuman osoite: KulttuuriKauppila, Kauppilantie 15, Ii
KulttuuriKauppilan elokuun residenssitaiteilijan, kuvataiteilija Sallamari Rantalan näyttely.
www.sallamarirantala.com
Näyttely avoinna 19.8.–28.8. ti–pe klo 12–17, la klo 11–16
KulttuuriKauppilan elokuun residenssitaiteilijan, kuvataiteilija Sallamari Rantalan näyttely.
www.sallamarirantala.com
Näyttely avoinna 19.8.–28.8. ti–pe klo 12–17, la klo 11–16
Taide ja kulttuuri
Tony Sjöman: Muraalin julkistus
Alkaa:
15:00
Päättyy:
16:00
Paikka:
Tapahtuu muualla
Tapahtuman osoite: KulttuuriKauppila, Kauppilantie 15, Ii
New Yorkissa asuva ja työskentelevä muralisti ja kuvataiteilija Tony ''Rubin'' Sjöman oli KulttuuriKauppilan residenssivieraana kesäkuussa 2021. Residenssijakson aikana Sjöman loi KulttuuriKauppilan studiorakennuksen seinään muraalin, joka tullaan julkistamaan yleisölle virallisesti osana IlmastoAreenaa 21.8. klo 15-16!
Sjöman on työskennellyt ympäri maailmaa, ja hänen töitään on nähty näyttelyissä niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa. Sjöman on tehnyt yhteistyötä useiden kaupallisten tahojen, kuten American Expressin, Marriott Hotelsin ja Heinekenin kanssa. Ruotsinsuomalaisen Sjömanin abstraktien geometristen töiden inspiraationa toimivat usein hänen skandinaaviset juurensa. Sjöman työstää niin maalauksia, grafiikkaa kuin installaatiota ja maalaa usein myös muille materiaaleille, kuten puulle ja metallille. Iihin luotu teos syntyi residenssijakson aikana, ja suunnitelma mukautui työn edetessä kuvastamaan vahvasti paikkaa ja sen ympäristöä.
New Yorkissa asuva ja työskentelevä muralisti ja kuvataiteilija Tony ''Rubin'' Sjöman oli KulttuuriKauppilan residenssivieraana kesäkuussa 2021. Residenssijakson aikana Sjöman loi KulttuuriKauppilan studiorakennuksen seinään muraalin, joka tullaan julkistamaan yleisölle virallisesti osana IlmastoAreenaa 21.8. klo 15-16!
Sjöman on työskennellyt ympäri maailmaa, ja hänen töitään on nähty näyttelyissä niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa. Sjöman on tehnyt yhteistyötä useiden kaupallisten tahojen, kuten American Expressin, Marriott Hotelsin ja Heinekenin kanssa. Ruotsinsuomalaisen Sjömanin abstraktien geometristen töiden inspiraationa toimivat usein hänen skandinaaviset juurensa. Sjöman työstää niin maalauksia, grafiikkaa kuin installaatiota ja maalaa usein myös muille materiaaleille, kuten puulle ja metallille. Iihin luotu teos syntyi residenssijakson aikana, ja suunnitelma mukautui työn edetessä kuvastamaan vahvasti paikkaa ja sen ympäristöä.
Hiilijalanjälki, Rakentaminen & energia
Viihtyisä, valoisa ja kemikaalipihi rakennus – case Iin Alarannan koulu
Alkaa:
13:00
Päättyy:
13:45
Paikka:
ILMATAR-LAVA
Moderaattori:
Voiko rakennus olla yhtaikaa energiatehokas, viihtyisä, sisäilmaltaan laadukas ja taloudellinen? Kyllä voi! Muun muassa energiatehokkuutta, kierrätystä, kemikaaliturvallisuutta ja viihtyisyyttä edistävä Joutsenmerkitty rakentaminen on vahvassa kasvussa kaikissa Pohjoismaissa. Suomeenkin on rakennettu jo kymmeniä Joutsenmerkittyjä kohteita, sekä asuintaloja että julkisia rakennuksia.
Iin Alarannan uusi koulu on Suomen ensimmäinen Joutsenmerkitty alakoulu. Millainen koulusta tuli ja miten hanke sujui? Haastattelussa Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava ja Ympäristömerkintä Suomen toimitusjohtaja Riikka Holopainen. Joutsenmerkityn koulun ensimmäisestä lukuvuodesta kertoo Alarannan koulun rehtori Samuli Hanhisalo. Lavalla myös vanhempainyhdistyksen edustaja Katri Mustonen ja oppilas.
Juontajana Joutsenmerkin markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Kinnari.
Iin Alarannan uusi koulu on Suomen ensimmäinen Joutsenmerkitty alakoulu. Millainen koulusta tuli ja miten hanke sujui? Haastattelussa Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava ja Ympäristömerkintä Suomen toimitusjohtaja Riikka Holopainen. Joutsenmerkityn koulun ensimmäisestä lukuvuodesta kertoo Alarannan koulun rehtori Samuli Hanhisalo. Lavalla myös vanhempainyhdistyksen edustaja Katri Mustonen ja oppilas.
Juontajana Joutsenmerkin markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Kinnari.
Hiilijalanjälki, Ilmasto, Kuluttaminen
Suomen Ekomodernistit: Miten ilmastonmuutokseen sopeudutaan ja varaudutaan?
Näyttää siltä, ettei ilmastonmuutosta ja luontokatoa saada kuriin ennen kuin suurta vahinkoa ehtii syntyä. Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi joudumme siis sopeutumaan muuttuvaan maailmaan. Suomen Ekomodernistit herättelee keskustelua siitä, miten takaamme hyvän ja mielekkään elämän myös olosuhteiltaan vaikeammassa tulevaisuudessa. Keskusteluissa sivutaan niin sopeutumisen teknistä kuin henkistäkin puolta. Varautumalla tulevaan monesta ongelmasta selvitään helpommalla ja saatetaan luoda myös jotain uutta ja positiivista.
Ilmasto, Taide ja kulttuuri
Ilmastonmuutos taiteessa ja kirjallisuudessa
Alkaa:
12:45
Päättyy:
14:00
Paikka:
Päälava
Moderaattori:
Miten suomalaisten luontosuhde ja ilmastonmuutos heijastuvat taiteeseen ja kirjallisuuteen? Onko kulttuurista kulutusjuhlan vastalääkkeeksi? Puhetta taiteen ja ympäristökysymysten vuorovaikutuksesta.
Alkaa:
11:00
Päättyy:
11:05
Paikka:
Päälava
Lauantain avajaissanat!
Hiilijalanjälki, Ilmasto, Matkailu
Hiilineutraalin matkailun kulttuuripääkaupunkivuosi
Alkaa:
15:15
Päättyy:
16:30
Paikka:
Päälava
Moderaattori:
Oulu juhlistaa yhdessä 32 Pohjoisen Suomen kunnan kanssa Euroopan kulttuuripääkaupunki vuotta vuonna 2026 teemalla kulttuuri-ilmastonmuutos. Kulttuuripääkaupunkivuosi ja sen ohjelma nojaavat matkailuun ja ihmisten liikkumiseen.
Miten kulttuuripääkaupunkivuosi toteutetaan käytännössä mahdollisimman hiilineutraalisti myös matkailun osalta? Sparrataan Oulu2026 hiilineutraaliksi tapahtumavuodeksi myös matkailun saralla!
Mitkä ovat alan uudet innovaatiot, miten matkailu tullaan toteuttamaan mahdollisimman ilmastoneutraalisti luonnon monimuotoisuutta kunnioittamalla? Jos ymmärrämme minkä tarpeen matkailu meissä tyydyttää, voimme viedä matkailua luovilla tavoilla kestäviin suuntiin. Mikä on matkailun tulevaisuus osana suomalaista kulttuuria ja kulttuuripääkaupunkivuotta?
Miten kulttuuripääkaupunkivuosi toteutetaan käytännössä mahdollisimman hiilineutraalisti myös matkailun osalta? Sparrataan Oulu2026 hiilineutraaliksi tapahtumavuodeksi myös matkailun saralla!
Mitkä ovat alan uudet innovaatiot, miten matkailu tullaan toteuttamaan mahdollisimman ilmastoneutraalisti luonnon monimuotoisuutta kunnioittamalla? Jos ymmärrämme minkä tarpeen matkailu meissä tyydyttää, voimme viedä matkailua luovilla tavoilla kestäviin suuntiin. Mikä on matkailun tulevaisuus osana suomalaista kulttuuria ja kulttuuripääkaupunkivuotta?
Alkaa:
11:05
Päättyy:
12:20
Paikka:
Päälava
Ruoantuotanto aiheuttaa noin kolmanneksen kaikista kasvihuonepäästöistä. THL:n ravintosuositusten noudattaminen vaalisi terveyden lisäksi myös luontoarvoja.
Keskustelussa visioidaan, miltä mahtaa näyttää tulevaisuuden ruoantuotanto ja ruokalautanen. Voisivatko tulevaisuuden eläinproteiinit syntyä vaikkapa laboratoriossa – ja millaista kohtaloa se tarkoittaa Suomen tuotantoeläimille, elinkeinoille ja huoltovarmuudelle?
Keskustelussa visioidaan, miltä mahtaa näyttää tulevaisuuden ruoantuotanto ja ruokalautanen. Voisivatko tulevaisuuden eläinproteiinit syntyä vaikkapa laboratoriossa – ja millaista kohtaloa se tarkoittaa Suomen tuotantoeläimille, elinkeinoille ja huoltovarmuudelle?
