Ohjelma

Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan, miten teknologialla voidaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen!

Puheenvuorossamme tehdään katsaus mm. rakentamiseen, liikkumiseen, elintarviketeollisuuteen ja kuluttamiseen.

Meidät tavoittaa myös ständiltä, - Tervetuloa keskustelemaan!

Mikrobit ja mikrobiomit liittyvät kiinteästi ruokaketjuun. Mikrobeilla voidaan edistää kestävää ruuantuotantoa ja ratkoa mm. ilmastonmuutoksen aiheuttamia ruoantuotannon ja ruokavalioiden haasteita.

Ruokaketju alkaa maaperästä. Hyvinvoiva peltomaa sisältää monimuotoisen joukon mikrobeja. Ne pitävät huolta maaperän ilmavasta mururakenteesta, varmistavat kasvien ravinteiden saatavuuden ja torjuvat taudinaiheuttajien leviämistä. Maaperän mikrobit muodostavat maahan pysyvän hiilen varastoa, ja siksi peltojen mikrobisto on tärkeä ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Mikrobeilla on tulevaisuudessa merkittävä rooli terveellisten ruokatuotteiden valmistuksessa. Fermentointi, eli mikrobeilla aikaansaatu käymisprosessi, on perinteinen tapa valmistaa elintarvikkeita, ja se on myös trendikäs tutkimussuunta.

Myös eläinten rehunkäyttökyky ja rehu liittyvät ilmastonmuutoksen hillintään. Nautojen pötsin mikrobien avulla nurmirehu muuttuu ravitseviksi elintarvikkeiksi kuten maidoksi ja lihaksi. Nurmi muodostaa merkittävän osan Suomessa vuosittain kerätystä sadosta, ja sitä viljellään alueilla, joissa muu viljely on kannattamatonta. Nurmirehun säilyvyydessä mikrobeilla on tärkeä rooli.

IlmastoAreena pärähtää käyntiin! Iin ja Mikkelin nuoret tuovat avajaisterveisensä IlmastoAreenan päälavalle!

Tuntuuko ilmastonmuutos liian isolta palalta purtavaksi? Koetko voimattomuuden tunnetta, etkö tiedä mihin tarttua? Toimitusjohtaja, työelämäprofessori, tietokirjailija ja merimeloja Pauli Aalto-Setälä kertoo, miten ilmastotyöhön tartutaan innolla ja pelotta – ja jos ei innosta, miten innostua silti. Ja kuinka saisi koko organisaation mukaan työskentelemään yhteistä päämäärää kohti.

Hämeenkyrö valittiin vuonna 2019 IlmastoAreenan kummikunnaksi. Nyt on aika katsoa, miten vastaanotettu haaste päästöjen vähentämisestä on onnistunut.

Miten Suomi saataisiin nousemaan vihreän teollisuuden ja talouden kärkimaaksi? Paljon on jo tehty, mutta katse täytyy pitää tulevaisuudessa. Talouden rinnalla kulkevat yhä tiukemmin myös kestävyyden ja luonnon monimuotoisuuden arvot. Ne pitäisi vain saada jotenkin sovitettua yhteen.

Millaisia innovaatioita tarvitsemme Suomeen? Entä millaisia muutoksia tuovat EU:n tukipaketit tai suunnitteilla oleva taksonomiamalli, joka seuraa talouden lisäksi yritysten ekologista kestävyyttä?

Panelistit pohtivat, ratkeavatko ongelmat rahaa syytämällä vai miten Suomeen saataisiin pitkäaikaisia investointeja.

Rakennusten osuus EU:n energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia ja energiankulutuksen kasvihuonepäästöistä 36 prosenttia. Jopa 90 % asumisen hiilidioksidipäästöistä syntyy asumisen aikana.

Mitä teemme turpeen jälkeen – tuotetaanko kaikki tarvitsemamme energia jatkossa vetyteknologialla, pienydinvoimaloilla tai geotermisellä lämmöllä? Löytyykö alan seuraava iso askel energian varastoinnista ja purkamisesta?

Mietimme myös, kenen kuuluu maksaa energiaremonttien viulut. Voisivatko kansalaiset toimia uusien energiajärjestelmien tuottajina, varastoijina ja jopa myyjinä?

Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuonna 2035. Tässä on nähty paljon haittoja taloudelle, mutta voisiko vihreä teknologia luoda kasvua Suomeen? Puoluejohtajat pääsevät kertomaan, miten hiilineutraaliudesta otetaan taloushyödyt irti. Mistä töitä ihmisille, joiden elinkeinot hiipuvat? Ovatko uusiutuvat energialähteet ja vihreät innovaatiot Suomen seuraava Nokia?

Pitäisikö kuntien olla entistä rohkeammin suunnannäyttäjiä rakennusalan innovaatioissa? Kuule, miten energiatehokkuus ja vähähiilisyys toteutuvat rakennuksen koko elinkaaren aikana. Tarkastelussa Joutsenmerkin saanut Alarannan koulu Iissä.