Julkaistu

Toimitusjohtaja Juha Sarsama haluaa gigawatin verran uusiutuvaa Suomeen – Ilmatar mukana IlmastoAreenassa

”Tässä iässä alkaa vähän miettimään sitäkin, mitä jättää jälkeensä”, tuulivoimayhtiö Ilmattaren tuore toimitusjohtaja Juha Sarsama pohtii.

Syntyperäisenä tamperelaisena Juha Sarsama luuli nuorena tulevansa totta kai jääkiekkoilijaksi. Jäkismaila vaihtui kuitenkin jossain vaiheessa lakikirjoihin, kun hän kouluttautui juristiksi. Työurallaan Sarsama on toiminut muun muassa yrityskauppa-asiantuntijana ja 2000-vuoden alusta asti sekä toimitus- että talousjohtajana.  

”Aika pitkään pelasin kuitenkin kiekkoa”, hän huomauttaa.  

Tuulivoimayhtiö Ilmattaren toimitusjohtajana nyt 56-vuotias Sarsama aloitti maaliskuussa 2020, pari viikkoa ennen kuin koronarajoitukset astuivat voimaan. Takana on siis poikkeuksellinen ensimmäinen vuosi yrityksen johdossa. Hänen kohdallaan se näkyy samoin kuin niin monella muullakin, eli ennen kaikkea etätöinä. Kaikkia työkavereitaan hän ei ole vielä edes tavannut kasvotusten.  

Uuden oppimista

Tuulipuisto Tetrituuli Leppävirralla. Lähde: Ilmatar

Ilmattareen Sarsama saapui sijoitusyhtiö Panostaja Oyj:n johdosta. Toimitusjohtajan mukaan elämää ei kannata suunnitella liikaa, eikä hän ollut varsinaisesti miettinyt uranvaihdosta, mutta kertoo, että Ilmattaressa kiinnosti uuden oppiminen.

”Täytyy myöntää, että se tavoite on tullut täyteen. Tässä vuoden aikana on jo oppinut todella paljon.”

Hänen mielenkiintoaan herätti myös yhtiön kasvutavoitteet. Mutta esiin nousee kolmaskin syy:

”Tässä iässä alkaa vähän miettimään sitäkin, mitä jättää jälkeensä. Tarkoitan sillä sitä, että itse kuitenkin uskon ilmastonmuutoksen olevan totta ja että fossiilisten käyttöä pitää pystyä vähentämään, jotta tulevillakin sukupolvilla on mahdollisuuksia tällä meidän pallollamme elää. Siinä mielessä koen tekemämme työn tosi tärkeäksi. Sillä merkityksellä oli vaikutusta, kun pohdin siirtymistä.”

Sarsama kertoo seuranneensa ilmastokysymyksiä ennenkin, mutta hieman etäisemmin. Hän ei väitä olleensa mikään ilmastoaktiivi, mutta kertoo kokeneensa jonkinlaista ahdistusta siitä, ettei omilla teoilla ole voinut lopulta vaikuttaa kovin pitkälle.

”Nyt tässä työssä voi vaikuttaa tosi pitkälle”, hän sanoo.

Gigawatin verran uusiutuvaa

Ilmattaren tavoite yhtiönä on Sarsaman mukaan selkeä:

”Meidän tavoitteenamme on rakentaa Suomeen yhden gigawatin verran uusiutuvaa energiaa. Se vastaa noin Loviisan ydinvoimalan tuotantoa.”

Ilmattaren ydinaluetta ovat maalle rakennettavat tuulivoimalat, mutta Sarsaman mukaan he suunnittelevat nyt jo aurinkovoimaa sekä erilaisia varastointiratkaisuja, jotka uusiutuvan energian kasvun myötä tulevat välttämättömiksi.  

”Eli kyllä meistä on rakentumassa ihan merkittävä energiayhtiö Suomeen. Ehkä meidän etunamme on se, että pääsemme liikkeelle ihan puhtaalta pöydältä. Meidän ei tarvitse miettiä vanhojen operaatioiden sulkemisia, vaan pystymme rakentamaan sitä uutta uusiutuvaa.”

Mahdollisuuksia ja haasteita

Sarsama näkee, että korona-aika on mahdollisesti kiihdyttänytkin siirtymää uusiutuviin energioihin.

”Tahtotilat ovat mielestäni jopa voimistuneet, jos mietin esimerkiksi meidän sähkömyynnin asiakkaita.”

Hän kertoo, että energiankulutus väheni selkeästi erityisesti viime keväänä, kun teollisuuslaitoksia laitettiin kiinni. Sittemmin kulutus on jälleen kivunnut ylöspäin, eikä Sarsama usko, että trendi muuttuisi tulevaisuudessakaan.  

”Sähköistyminen kuitenkin johtaa niin voimakkaaseen kysynnän kasvuun, että enemmän on kysymys siitä, pystymmekö rakentamaan tuotantoa samassa tahdissa.”

Ilmattarella on parhaillaan vireillä useita tuulivoimalapuistohankkeita ympäri Suomea, myös Iin Ollinkorvessa. Sarsaman mukaan tuulivoiman suurin etu tällä hetkellä on se, että kyseessä on tutkitusti halvin tapa rakentaa uutta uusiutuvaa energiaa.

Sarsama myöntää, että joka energiatuotantoon liittyy tietysti myös haastavia asioita. Lapojen kierrätyksestä on puhuttu paljon, mutta Sarsama kertoo Ilmattaren ratkaisseen sen asian jo kierrätysyhtiö Stena Recyclingin kanssa. Ilmatar on sitoutunut kierrättämään kaikkien voimaloidensa siivet Stenan kautta.

Ilmattaren tuulivoimaloita Raahen Pirttiselällä. Lähde: Ilmatar

”Totta kai siinä tornin rakenteessa on paljon terästä, mutta käytännössä uusi tuulivoimala nykyspekseillään hyvittää oman hiilijalanjälkensä seitsemän kuukauden käytöllä.”

Sarsama lisää, että erilaiset kaavakeskustelut ja not in my backyard -ajattelu hidastavat rakennusprosesseja, ja toisinaan lupahakemusten venyessä esimerkiksi valitusten vuoksi, teknologia ehtii jo ajaa hakemuksissa mainittujen voimaloiden ohi.

Silti Sarsama kokee, että Suomessa on vielä paljon tilaa rakentaa lisää tuulivoimaa. Yleisesti ottaen hän ei pidä energiateollisuuden haasteita Suomessa mitenkään erityisinä.

”Kaikki ennusteet ja tutkimukset, jotka lähtevät siitä, että pyrimme yhteiskuntana fossiilivapaaseen tavoitteeseen, edellyttävät voimakasta tuulivoiman rakentamista. Varmasti aurinkovoimakin tulee, mutta ei se pysty sitä tarvetta täyttämään.”

”Ei näitä tilaisuuksia Suomessa liikaa ole”

IlmastoAreena saapuu elokuussa.

Ilmatar on näyttävästi mukana myös elokuun IlmastoAreenassa. Yhtiö toimii yhtenä festivaalin pääyhteistyökumppaneista, ja tapahtuma-alueelta löytyy Ilmattaren mukaan nimetty sivulavakin.

Sarsama kertoo Ilmattaren haluavan olla paikallisesti läsnä paikkakunnilla, joissa heillä on hankkeita.

”Ja asiahan on tärkeä. Haluamme käydä ilmastoasioita läpi eri toimijoiden kanssa ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun näistä asioista. Ei näitä tilaisuuksia Suomessa liikaa ole, joissa ilmastokysymyksiin pureudutaan.”

Sarsama kiittelee myös sitä, ettei IlmastoAreena ole aihepiiristään huolimatta mikään virallinen seminaari, vaan nimenomaan vapaamuotoisempi festivaali- ja toritapahtuma.  

Omista arkisista ilmastoteoistaan Ilmattaren toimitusjohtaja mainitsee muun muassa sen, että hän matkatessaan käyttää ahkerasti junaa, eikä juuri muutenkaan yksityisautoile. Hän seuraa omia ilmastotekojaan kännykkäsovelluksen avulla ja kertoo oppineensa sitä kautta ymmärtämään myös ruokavalintojen merkityksen.  

”Ja jos puhutaan vaatetuksesta, niin ehkä mieluummin vähän kalliimpaa ja kestävämpää kuin halvempaa ja kertakäyttöistä. Tekstiiliteollisuus vaikuttaa näihin asioihin yllättävän paljon. Pienillä arkisilla asioilla pyrin omaa hiilijalanjälkeäni pienentämään.”

IlmastoAreenaa vietetään Iin Huilingin puistoalueella 20.–21.8.2021.